Euroopan unionin perustajilla oli vuonna 1957 suuria visioita. Hekään eivät kuitenkaan pystyneet kuvittelemaan, miltä Eurooppa ja koko maailma näyttäisi 50 vuoden kuluttua. Samalla tavalla on vaikeaa tietää, mitä seuraavat 50 vuotta tuovat mukanaan. Yksi asia on varma: edessämme on monia suuria haasteita.
Globalisaatio
EU:n tehtävä on edistää kansalaistensa hyvinvointia globalisoituvassa maailmassa. Ensi sijassa on kiinnitettävä huomiota työllisyyteen ja talouskasvuun ja huolehdittava talouden kilpailukyvystä, mutta samalla on parannettava myös sosiaalista hyvinvointia. EU:n investoinneilla korkeaan teknologiaan ja tieteelliseen tutkimukseen on tässä suhteessa ratkaiseva merkitys. Aikoinaan uskottiin, että globalisaatio ja maailman taloudellinen yhdentyminen tuo etuja niin rikkaille kuin köyhillekin maille. Olemme kuitenkin saaneet todeta, että globalisaatiossa on voittajia ja häviäjiä. EU:hun kohdistuu muuttopaineita joka puolelta. Kun sisärajoja ei ole, tarvitaan yhteisiä sääntöjä ulkorajoille. EU:n on aikaa myöten mukautettava maahanmuuttopolitiikkaansa väestönsä ikääntymisen ja mahdollisen työvoimapulan vuoksi.
Ilmaston lämpeneminen
Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen, joka johtuu pitkälti kasvihuonekaasupäästöistä, on suuri uhka ja huolenaihe niin EU-maiden päättäjille kuin kansalaisillekin. EU on painottanut kansainvälisten toimien tärkeyttä. Omalla alueellaan se pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2012 mennessä Kioton pöytäkirjaan sisältyvien sitoumustensa mukaisesti. Tämän ajankohdan jälkeen se on sitoutunut vieläkin suurempiin rajoituksiin maailmanlaajuisten tavoitteiden mukaisesti. Osaratkaisuna ongelmaan on energiankäytön tehostaminen ja vähemmän saastuttavien, uusiutuvien energialähteiden käyttö. Lisää puhtaampaa energiaa on hankittava paitsi EU:n sisältä myös luotettavista ulkopuolisista lähteistä, kun EU:n omat öljy- ja kaasuvarat ehtyvät. Tämän vuoksi EU edistääkin uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko- ja tuulienergian sekä biomassan käyttöä, jotta pystyisimme täyttämään entistä suuremman osan omista tarpeistamme. Energiankulutusta pyritään vähentämään jopa 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä tehostamalla sitä. Varmistaakseen energiatoimitukset tulevaisuudessa EU pyrkii saamaan aikaan vakaat pitkän aikavälin toimitusjärjestelyt suurten energiantuottajamaiden kuten Venäjän kanssa.
EU:n kansainvälinen rooli
Kuinka pitkälle EU voi vielä laajentua?EU:n laajentumisen vaikutukset huolettavat monia eurooppalaisia. EU:n on määriteltävä rajansa, ja tämä tehtävä edellyttää sen kansalaisten osallistumista ja yhteisymmärrystä. Mitä laajempi EU on, sitä suuremmat ovat sen velvollisuudet. Nykyisin on mahdotonta kuvitella sotaa EU-maiden kesken, koska niiden välille on viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana rakentunut selvä yhteenkuuluvuus. Jatkuvasti muuttuvassa, monimutkaisessa ja epävakaassa maailmassa EU:n tehtävänä on edistää rauhaa ja vakautta myös omien rajojensa ulkopuolella. Se osallistuukin entistä aktiivisemmin konfliktien estoon ja rauhanturvaamiseen ja käyttää vaikutusvaltaansa, jotta maailmankaupan säännöistä saataisiin paremmat ja oikeudenmukaisemmat. Se antaa edelleen myös humanitaarista apua ja kehitysapua sitä tarvitseville.
Demokratian ja osallistumisen edistäminen
Voidakseen vastata seuraavien 50 vuoden haasteisiin EU tarvitsee paremmat oikeudelliset ja hallinnolliset työvälineet. Niitä ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä. Ensimmäinen yritys niiden luomiseksi kaatui, kun EU:n perustuslakiluonnos hylättiin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä vuonna 2005. EU:n johtajat totesivat, että osasyy kielteiseen tulokseen oli se, että kansalaiset eivät koe saavansa riittävästi tietoa EU:sta ja voivansa vaikuttaa sen päätöksiin. Tämän vuoksi käynnistettiinkin useita hankkeita, joilla pyritään tuomaan EU lähemmäksi kansalaisia ja antamaan heille paremmat mahdollisuudet esittää mielipiteensä EU:n tulevasta toimintapolitiikasta, muun muassa toimielinten uudistuksista. Ne ovat väistämättä tarpeen lähivuosina, jotta EU voi toimia tehokkaasti tulevaisuudessa.
